Vuodatus on vuosien varrella uusiutunut sen verran, että näköjään artikkelitkin tulevat automaattisesti... =)

No, tehdään tästä nyt sitten "eka artikkeli", vaikka virallisesti tämä on jo kolmas. Ja kun vuodatus oli jo valinnut otsikonkin, niin kirjoitetaan otsikon aiheesta.

Minä olen siis alle 40-vuotias (kylläkin yli 30-vee...), kahden pienen lapsen äiti. Insinööri ja tallinomistaja. Olen naimisissa, lapset ovat juuri täyttäneet 3 ja 4. Asumme unelmatalossa kivassa kaupungissa, minulla on kiva työpaikka ja elämä hymyilee. Tai siis hymyili viime tiistaihin asti, jolloin sain tietää sairastavani rintasyöpää. Minulla ei ole siihen geeniperimää, olen imettänyt molempia lapsia ja elämäntapani ovat terveelliset. Syöpälotossa sain kuitenkin voittokupongin. Onneksi olen vahva taistelijaluonne, fyysisestikin hyvin kestävää tekoa. Uskon siis selviäni leikkauksesta ja hoidoista. 

Tänne blogiin yritän purkaa ajatuksiani ja tuntojani, ja pidän samalla "syöpäpäiväkirjaa". Ehkä tästä joku saa vaikka joskus jotain tukea. Tai voin itse vuosien päästä palata tähän. Koska muuta vaihtoehtoahan ei ole kuin selvitä tästä sodasta ja pysyä hengissä. Minä en ole vielä valmis lähtemään, tahdon nähdä lasteni kasvavan ja toteuttaa kaikki unelmani ja haaveeni. Paljon on toteutettu, mutta paljon on vielä nähtävää ja koettavaa. Tästä taistelusta selvitään ja periksi ei anneta PRKL!