Etuoikeutettuna olen tänään päässyt Nordic Business Forumissa kuuntelemaan loistavaa puhujaa, Nick Vujicicia. Paljon olisi sanottavaa tästä, mutta kiteytän tähän: ole kiitollinen siitä, mitä sinulla on. Koska se voi olla paljon. Ja se voi loppua yht äkkiä. Kun Nick pyysi meitä miettimään kolme asiaa, joista olemme kiitollisia, ensimmäisinä mieleeni tulivat poikani ja mieheni. Ja nämä ovat ne kolme asiaa, joista en koskaan halua luopua. Terveys on jo mennyttä. Mietin sitä, mietin rahaa, mietin monia asioita. Tajusin, etten koskaan ikinä milloinkaan olisi valmis vaihtamaan käsiäni ja jalkojani miljooniin ja maineeseen. Terveys on se asia, jota toivon itselleni ja läheisilleni. Jos saisin esittää pullonhengelle kolme toivomusta, ne olisivat

1. pitkä ja terve elämä läheisilleni
2. sen verran rahaa pankissa, että ei tarvitsisi sitä murehtia
3. en tiedä. World peace?

Hassua huomata, että pärjäisin kahdella toivomuksella. Sairastumiseni alusta alkaen (ja ehkä jopa jo ennen sitä) olen kokenut tarvetta yksinkertaistaa elämääni. Koen palavaa tarvetta tehdä asioita vaikeasti ja hitaasti. Lämmittää puilla, jotka olen ensin itse pilkkonut ja kantanut tupaan, ehkä jopa raahannut metsästä. Tehdä ruokaa pitkän kaavan mukaan itse keräämistäni tai kasvattamistani aineksista. Neuloa itse omat villasukkani (ihan vielä en sentään haaveile lampaiden kasvatuksesta ja villan kehräämisestä). Suurin unelmani olisi täyttää maatila eläimillä, herätä aamunkoitossa hoitamaan niitä, leipoa leipää leivinuunissa ja siirtyä osittaiseen omavaraistalouteen. En ole aiemmin tajunnutkaan, kuinka paljon tätä haluaisin. Nautin kaikesta mitä meillä on, enkä todellakaan ole valmis luopumaan tekniikasta (hei, olenhan insinööri!). En siis halua "hihhuloida". Ehkä samaan liittyy myös se, että en ole kokenut uskonnollista herätystä. Kiroilen edelleen, ja koen ahdistavana kun minulle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuuntelemaan Jumalan sanaa. Tai kun sairaalassa viereisessä vuoteessa rukoillaan kovaäänisesti. Uskon johonkin, mutta en tiedä, mitä se on. On olemassa jotain meitä suurempaa ja yliluonnollista, mutta en tiedä mitä. En koe tarpeelliseksi rukoilla.

Mutta haluan yksinkertaisempaa elämää. Vähemmän televisiota, enemmän ruumiillista työtä. Aikaisia aamuja eläinten kanssa, itse kasvatettua ja valmistettua ruokaa. En osaa selittää tätä tarkemmin. Ehkä koin Nickin puheen aikana jonkinlaisen valaistumisen ja tajusin, että olen tyytyväinen moneen asiaan elämässäni. On vielä paljon saavutettavaa ja koettavaa, mutta minä olen myös saanut paljon. Monta asiaa, joihin olen tyytyväinen. Asioita, joista olen onnellinen. Asioita (ihmisiä) joiden puolesta olen valmis taistelemaan. Minulla on rakkautta ja minä voin antaa sitä. Minulla on onnea. Toivottavasti minulla on myös terveyttä ja pitkää ikää, jotta voin nauttia rakastamistani ihmisistä ja asioista vielä pitkään, ja jakaa onneani myös muille.

Te muut. Nauttikaa siitä mitä teillä on nyt. Älkää aina halutko lisää ja enemmän. Joskus vähemmän on enemmän.