Leikkauksesta on nyt kaksi viikkoa. Olen lukenut neljä romaania, katsonut tosi monta elokuvaa (mm. yli kolmetuntisen Schindlerin listan), katsonut parikin TV-sarjaa loppuun Netflixin kautta, puhunut puhelimessa... Nyt alkaa jo hajottaa tämä tekemättömyys! Vielä pitäisi neljä viikkoa jaksaa. 

Kun unohdetaan pitkästyminen, niin muuten olo on oikein hyvä. Kädet toimivat suunnilleen kuten pitääkin, sängystä pääsee kutakuinkin normaalisti ylös ja haavat paranevat koko ajan. Joka päivä kun käy lenkillä ja jumppaa pari kolme kertaa päivässä, olo pysyykin hyvänä. Heti jos jää kävelylenkki tai jumppa välistä, koko kroppa menee jumiin.

Yöt ovat siinä mielessä tuskaisia, että ne ovat niin pirun pitkiä. Ainakin kun nukkuu vain selällään. Pakko on öisin nousta ylös ja käydä jaloittelemassa ja venyttelemässä, jotta jaksaa taas pötköttää selällään loppuyönkin. Kyljellään en voi vielä nukkua, joskin nyt voin jo kääntyä myös oikealle kyljelle ja olla siinä ehkä jopa viisi minuuttia. Joudun tyynykauppaan, koska nykyinen tyyny tappaa niskat (kun nukkuu vain selällään). Auton ajaminen vaan on vähän semmoista sun tämmöistä, kun rattia joutuu "lypsämään", kun ei vielä ole ulottuvuudet ihan kohdillaan. Ja ulkovaatteet rajoittavat liikeratoja vielä entisestään. Ei siis oikein huvita lähteä ajelemaankaan kuin se mitä on pakko. Kaupoissa ei viitsi kierrellä koska a) se on rankkaa b) se tulee kalliiksi c) en voi kuitenkaan ostaa mitään painavaa kun en saa kantaa kasseja. Ristiriita. Miten kaupoissa kiertely voi tulla kalliiksi, jos ei voi ostaa mitään koska ei voi kantaa mitään? =) 

Tänään pitäisi olla ilta lasten kanssa, ja katselin tarjontaa illan ohjelmanumeroiksi:

Vaihtoehto 1:  Jääkiekko-ottelu, johon varsinkin vanhempi muksu kinuaa. Tämä vaan ei kiinnosta äitiä yhtään, ja eivät ne lapsetkaan viihtyisi kuin ehkä ensimmäisen erän. Turvaistuimet ovat autossa, mutta kuka nostaa lapset kyytiin?

Vaihtoehto 2: Elokuvateatteri. Harmi vaan, että siellä ei klo 15.30 jälkeen mene yhtään lastenleffaa!

Vaihtoehto 3: Ajelulle maalle isovanhempia moikkaamaan. No eipä nyt oikein innosta tämäkään. Lähinnä sen ratin lypsämisen takia. Parempi ehkä olla ajamatta kovin pitkiä matkoja.

Vaihtoehto 4: HopLop. Ai mut se on remontissa.

Ilmeisesti meillä on edessä koti-ilta Netflixin ja pähkinä-rusinasekoituksen kanssa. Ehkä voin viedä lapset ammeeseen, saunaan en itse saa mennä joten ei lapsetkaan miun vahtivuorolla. Ei tämä huono vaihtoehto ole, mutta kun minulla on tylsää ja kaipaisin jotain "tekemistä"... Ideoita?

P.S. Eilen kävi siivooja. Teki ihan ok työtä, mutta käsittämätöntä, että lause "imuroi ja pese kaikki lattiapinnat niin ylä- kuin alakerrassakin" ei käsitä kerrosten välisiä portaita. Niille ei tehty mitään. Ja "pesu" oli pintojen pyyhintä kostealla, kaikki tahrat ovat lattiassa edelleen minua odottamassa. No, eipä tarvitse itkeä palvelun perään kun saa alkaa itse siivota.